Internet-pohjaisten palvelujen tuottaminen monikäyttäjäympäristöihin ei ole uusi asia – miksi sitten pilveä pidetään uutena ja modernina, vaikka ensimmäiset versiot pilvipalveluista nostivat päätään jo ennen 1990-luvun puoliväliä. Kukapa meistä ei olisi jossain vaiheessa käyttänyt Hotmail-pohjaista palvelua (joka siis lanseerattiin jo vuonna 1994) tai vuonna 2004 julkistettua Gmailia?

Nostan käden pystyyn ja uskon, että en ole yksin. Meitä on miljoonia. Hotmail- ja Gmail-palvelut ovat toimineet vuosien varrella luotettavasti ja kaiken lisäksi ne ovat olleet ilmaisia. Aika yksikertaisesta. Tämän päivän pilvipalveluissa perusperiaate on täysin sama, eli tuottaa tietotekniikkapalveluita verkon välityksellä.

Kannattaako pilveäkin tehdä itse?

Yrityksien kannattaa aktiivisesti kyseenalaistaa, onko kaikkien tietotekniikkapalvelun tuottaminen oman liiketoiminnan ohella strategisesti tärkeää - väärinkohdistettu kehittäminen sitoo yrityksen varoja vääriin asioihin. Pilvipalveluiden tuottajille palvelun tuottaminen on aina strategista toimintaa, sillä tiedän kokemuksesta, että palveluympäristöjen kehittäminen on kallista puuhaa.

Suurissa multiasiakasympäristöissä vikasietoisuus ja skaalautuvuus on mietitty tarkoin, sillä hallitsemattomien riskien ottaminen ei ole liiketoiminnallisesti järkevää. Keskitetyn palvelun tietoturva usein kyseenalaistetaan, mutta kysynkin teiltä, koska viimeksi olette lukeneet pilvipalveluiden tietoturva-aukoista? Pienimmissä ympäristöissä ongelmista keskustellaan käyttäjien kesken. Isommissa ympäristöissä niistä keskustellaan lehdissä. Kannattaako yrityksen itse vastata oman pilvensä kehittämisestä? Ainakin nukut yösi paremmin, jos vastaat ei.

Pilveen on helppo mennä, mutta sieltä on hankalampi tulla pois

Pilvipalveluilla ei usein tuoteta kaikkia asiakastarpeen vaatimia palveluita. Oheispalveluina tarvitaan niin konsultointia, varmistuspalveluita, toimiva ja ajantasainen hakemistorakenne, tietoturvaa, integrointia ja suoraa loppukäyttäjien asiakaspalvelua.

Harmillista on, että pilvipalveluihin siirrytään yrityksissä usein liian kevyesti ilman laajempaa kokonaisvaltaista suunnittelua. En pidä ollenkaan huonona ratkaisuna, että yritystason pilvistrategia tai edes arkkitehtuurisuunnitelma olisi olemassa jo ennen ensimmäistä pilviprojektia. Pilveen on helppo mennä, mutta sieltä on hankalampi tulla pois.

Pilviratkaisut ovat jo muuttaneet asiakkaidemme ostokäyttäytymistä ja myös tietotekniikkatoimittajien tapaa tuottaa palveluita. Vanhoja toimittajia poistuu ja uusia tulee sisään. Asiakaskenttä arvostaa edelleenkin toimittajien kykyä ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa ja tuottaa kokonaisratkaisuja. Toimittajien on puolestaan syytä varmistua, että oma kokonaispalvelutarjonta vastaa oikeasti asiakkaan kysyntään pilven kanssa ja ilman.

Pilvienergiaa

Pilvipalveluiden ohessa kestävän kehityksen ja hiilijalanjäljen merkitys on noussut IT-alan keskusteluissa. Lähitulevaisuudessa lainsäädäntö ja energiansäästösopimukset edellyttävät entistä energiaystävällisempiä ratkaisuja. Konesalien energiankulutus kasvaa kymmenen kertaa nopeammin kuin muu energiakulutus.

Tähän löytyy ympäristöystävällinen ratkaisu pilvipalveluiden toimintamalleja hyödyntämällä. Hiilijalanjälkeä voidaan pienentää huomattavasti rakentamalla palvelinryppäistä moniasiakasympäristöön soveltuvia ratkaisuja, joissa koneita voidaan sulkea, kun täyttä kapasiteettia ei tarvita. Kun palvelimista syntyvä hukkalämpö on talteenotettavissa ja myös hyödynnettävissä, saadaan PUE-arvona mitattava energiatehokkuus oikealle tasolle.

Loppuyhteenvetona sanoisinkin, että pilvipalveluiden käyttäminen on kustannustehokasta, skaalautuvaa ja ympäristöystävällistäkin. On kuitenkin muistettava laatia toimivat suunnitelmat ennen käyttöönottoa, sillä pilvipalveluita täydentäviltä palveluilta on vaikea välttyä ja se maksaa. Hankintaanhan autonkin lisävarusteet yhdessä muun tilauksen kanssa, eikä niin?